Hassua kun täällä netti tökkii ja kuuluvuus on kännykällä muutenkin huono. Facebookin selaamiseen menee ikuisuus - just niin pitkään että hermot menee ja lähtee tekemään jotain muuta. Jännä miten some-riippuvainen sitä onkaan. Tai pelkästään mediariippuvainen. Täällä on radio ja pieni kuvaputki-tv, joka ei meinaa toimia. Radiosta kuuluu koku Yle puhe tmv ja välillä jotain venäjänkielistä horinaa ja musiikkia, josta en ymmärrä sanaakaan.
Oon siivonnut ja tsekannut mummon varastoja läpi. Perus sota-ajan kasvatti; roinaa on liiterit ja ladot ja ullakot täys, samoin maakellari tursuaa säilöttyjä ruokia, mehuja, omenaviiniä, hilloja, perunoita, porkkanoita... halot on hakattu ainakin vuodeksi eteenpäin. Jotenkin kylmää. Tiesikö mummo kuolevansa? Mitä hittoa mä teen tän tavaran kanssa? Mutsille kaikki on ilmeisestikin ihan sama, mutta mulle ei. Haluun kerrankin tehdä jotain kunnolla.
Ilmoitin yliopistolle että olen ensi lukuvuoden poissaolevana. Pääsy pois niistä huumekuvioista tuntuu karmivalta ja pelottavalta, mutta jotenkin oon niin vapaa.
Nyt meen saunaan ja järveen uimaan (mikäli koirat sallii).
(Pahoittelen mahdollista sekavaa kirjoitusasua kirjoitan kännykällä
)
Mun isoäiti kuoli vuosi sitten ja musta oli ihan käsittämätöntä sydä omenahilloa jonka oli tehnyt joku josta itsestään ei ollut jäljellä kun tuhkaa. Osanotot tai jotain sellasta. Hassua että meidän tavarat säilyy pidempään kun me
VastaaPoista