Kesä on ollut susi. Ja paska. Ja paska susi. Ja susipaska. No ok, pari ihanaakin minuuttia on päässyt livahtamaan, tosin ainoastaan silloin, kun olen saanut puhdasta piriä tai MDMA:ta. Varsinkin jälkimmäiseen olen keskittynyt pyristellessäni irti buprehommista. Arpeutunut laskimo ei vaan anna enää periksi.

Kävin moikkaamassa tuttuja Köpiksessä, pyörin siellä viikon ja jäin tulliin kiinni, kun huumekoira sniffasi kukkaa mun röökipuruissa (se oli vahinko). Onneks ei sen vakavampaa. Tuttu hakkas taas parit tatskat reiden arpien päälle ja niitä kutittaa aivan vitusti.

Kohta vois palata tekemään kunnon syväsiivouksen landehimaan, jynssyttää nurkat ja kolot ja pinnat ja asettaa ämpäri sängyn viereen viekkarioksennusripuleita varten.

Tällästä tää on hei.