En ole syönyt pariin päivään. Kädet tärisee niin pahasti, että kirjoittaminenkin on vaikeaa. Vesilasi tippui kädestäni, kun en pystynyt puristamaan sitä. Sain onneksi juotua hanan alta. On niin käsittämättömän paha olla, että en pysty tekemään yhtään mitään. Makaan jäykkänä sohvalla ja tuijotan kattoa ja kyyneleet kutittaa korvakäytävissä. En pysty alottamaan mitään. Ajatus suihkuun menemisestä saa mut itkemään ja tärisemään hysteerisenä.
D ei ole koskaan nähnyt mua näin heikossa kunnossa. Se sanoi, että vie mut heti sairaalaan, jos sanon, että nyt.
Jos mä lasken kymmeneen. Sitten voidaan mennä.
Luin vain tämän ekan postauksen ja jäin koukkuun. Jään seuraamaan matkaasi.
VastaaPoista