perjantai 26. lokakuuta 2012

Vaa'an näyttämät +13kg saavat minut oksentamaan verta. BMI 26,3. T ei huomaa (valehtelee) muka eroa, Tero välttelee puheenaihetta, D tokaisi kylmästi, että "ootpa lihonut".

Ilmeisesti kolmessa viikossa voi lihoa 13 kiloa ihan helposti. Sanomattakin lienee selvää, että itsetuhoinen fiilis nousi eksponentiaalisesti (ydinräjähdys). Olo on niin vastenmielinen, että tätä ei voi edes kuvailla kirjaimin.

"Hyppään viattomasti puntarille" -aamu muuttui "hyppään viattomasti 9. kerroksen parvekkeelta" -aamuksi. Kossuvissypaasto, piri pieni pyörii, minä siinä hyörin.

Kävin piripäissäni psykologilla, se varmaan huomasi, muttei ainakaan sanonut (uskaltanut?) mitään. Pölpötin jotain epäjohdonmukaista, nitkutin tuolia, hikoilin. Oksetti. Vitutti.

Tänään en halua Teroa enkä D:tä. Enkä nähdä T:n jähmeää naamaa. Värjään hiukset, lakkaan kynnet, meikkaan silmät piiloon ja - kiidän.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti